Kauheaa kirjallisuutta

Viime viikolla vietetty Halloween sai verkkolehden innostumaan kauhukirjallisuudesta. Pimeitä iltoja riittää, joten lue jos uskallat!

Teksti: Aleksandra Belevich

Kirja-arvostelu: Nimimerkki Lukukissa

Kuva: Joona Luhtala

Halloween on yksi maailman tunnetuimista juhlista. Sitä vietetään ympäri maailmaa vähän eri tavoin. Ensimmäisen kerran Halloween-juhlaa vietettiin Suomessa vuonna 1950 ja juhlan järjesti Helsingin sotaveteraanien naisjaosto. Halloweenia on vietetty 31. lokakuuta.  

Eniten Halloweenia on vietetty Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa, Euroopan vanhan kelttiläisen perinteen vaikuttamissa maissa. Suomessa Halloweenia vietetään amerikkalaisessa muodossa.   Yhdysvalloissa lapset pukeutuvat pelottaviin asuihin ja käyvät eri ihmisten ovella kysymässä ”karkki vai kepponen”. Tämä lause tarkoittaa, että joko lapset saavat karkkia tai tekevät kepposen.  Halloween-juhlaa varten amerikkalaiset ja englantilaiset tekivät kurpitsoista lyhtyjä. Lyhtyjen lisäksi Halloweenin kuvastoa ovat vainajat, aaveet, noidat, velhot ja vampyyrit eli kaikenlaiset pahat olennot.  

Kokosimme Halloweenin kunniaksi kirjaehdotuksia:                                                                    

1. Kristina Ohlsson: Lasilapset  

2. Kristina Ohlsson: Hopea poika  

3. Kristina Ohlsson: Kiven kielet  

4. Kristina Ohlsson: Zombikuume  

5. Agatha Christie: Ei yksikään pelastunut  

6. Arthur Conan Doyle: Kirjava nauha

7. Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira  

8. K.K. Alongi: Kevätuhrit

Viimeksimainitun kirjan luki ja arvioi kirjallisuustoimittajamme Lukukissa.

Kevätuhrit, kirjoittanut K. K. Alongi. 2,5/5 

Kevätuhrit on kauhutrilleritrilogian ensimmäinen osa, joka etenee kiitettävän nopeasti eteenpäin. Kirja kertoo kuudesta nuoresta, Jadesta, Susettesta, Sarasta, Tomista, Alista ja Oliverista, joista jokainen herää maailmaan, jossa kaikki muut ovat kuolleet. 

Heillä on oma taustatarinansa, joista ensin kerrotaan Jaden sekä Susetten, kahden aivan erilaisen tytön lähtökohdat. He koettavat selvittää, onko kaupungissa enää muita eloonjääneitä, joihin he myöhemmin törmäävätkin.  

Itse tarina pysyy selkeänä eikä sivumääräkään ole ongelma, kirja imaisee kuitenkin sen verran hyvin mukaansa. Selvitettäväksi vielä jää, miksi juuri he ovat jääneet henkiin ja onko muihin luottamista. Lopussa on mielenkiintoinen koukku, mutta se ei kuitenkaan aivan riitä saamaan minua ryntäämään kirjastoon. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *