Kansainväliset vierailut kertovat paljon siitä, minkä takia Suomen koulujärjestelmä on yksi maailman parhaista

Koulumme käytävillä kiertelee usein kansainvälisiä vierasryhmiä. Tällä kertaa vieraita tuli Japanista.

Suomen koulut ovat maailman parhaimmistoa. Ei siis ihme, että saamme ympäri maailmaa vieraita, jotka haluavat tulla oppimaan koulusysteemistämme. Tällä kertaa koulullamme kävi ryhmä japanilaisia opettajia. Heitä tuli isoista kaupungeista, kuten Osakasta ja Kiotosta, mutta myös pienemmistä kaupungeista ympäri Japania. Outoa tässä on se, että Japani on Suomen tavoin yksi parhaiten pärjäävistä maista koulutuksen tasoa arvioivassa PISA-tutkimuksessa. Japani jopa voittaa Suomen muun muassa matematiikassa. Mitä meidän koulullamme voi olla heille opetettavaa?

Japanilaisten vierailuun kuului kierros koulussamme. Minulla oli tilaisuus toimia oppaana. Kuljimme ensin katsomaan tekstiilityön tuntia. ”Tämä on varmasti aika tyttövaltainen aine”, eräs vierailijoista sanoi. Monissa japanilaisissa kouluissa tytöt ja pojat opiskelevat eri luokilla. Suomessa sen sijaan on panostettu siihen, että eri sukupuolet olisivat toistensa kanssa tekemisissä mahdollisimman paljon. Vuodesta 2017 lähtien ei ole enää puhuttu tekstiili- ja puutyöstä, vaan pelkästään käsityöstä. Käsityöntunneilla hyödynnetään sekä puutyön että käsityön taitoja, ja siihen osallistuvat kaikki.

Matkalla seuraavalle tunnille yksi vieraista kysyi, kuinka pitkiä koulupäivät ovat Suomessa. Lyhyitä. Peruskoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla minimituntimäärä viikossa on 19 tuntia ja yhdeksännellä 30. Japanissa koulupäivät ovat pidempiä. Joissain kouluissa oppitunteja järjestetään jopa lauantaisin.

Jatkoimme seuraamaan yläasteen terveystiedon tuntia. Oppilaat olivat kirjoittaneet paperilapuille tunnin aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joihin opettaja vastasi. ”Eivätkö he kirjoita muistiinpanoja?” joku kysyi. Japanilaisissa kouluissa painotetaan muistiinpanojen ja kirjasta opettelun tärkeyttä. Suomessa on yritetty päästä tällaisesta tyylistä pois ja kokeiltu uusia oppimistapoja. Myös teknologiaa on lisätty opetuksessa. Helsingin kaupunki on luvannut, että joka toisella alakoululaisella on oma läppäri mukana opinnoissaan.

Vieraamme seuraamassa alaluokan oppituntia

Terveystiedon tunnilta siirryimme ruokalaan syömään. Japanissa kouluruosta joutuu maksamaan keskimäärin 2,3 euroa annokselta. Suomessa kouluruoka on ilmaista. Kun istumme pöytään syömään, keskustelun aiheeksi nousee koulumme lukion sisäänpääsyraja. ”Onko tänne vaikea päästä?” joku kysyy. Vaikka 9,23 keskiarvo saattaa vaikuttaa monelle jo todella korkealta pääsyvaatimukselta, se ei ole mitään verrattuna Japaniin. Japanissa yhdeksäsluokkalaisten on läpäistävä vaativa pääsykoe, joka määrittää, pääsevätkö he haluamaansa lukioon. Monet lopettavat harrastuksensa ja käyvät koulun jälkeen valmennuskursseilla pärjätäkseen pääsykokeessa.

Kierros päättyi opettajainhuoneeseen, jossa vieraillemme tilattiin taksit. Heille oli nyt näytetty kaikki, mitä oli näytettävänä. He varmasti oppivat koulusysteemistämme paljon, mutta samalla saimme tietää heidän järjestelmästään. Suomalaiset ja japanilaiset koulut eroavat toisistaan hyvin paljon. Niitä kuitenkin yhdistää yksi asia: kummatkin ovat huipulla PISA-tuloksissa. Sinne on kuitenkin päästy kahta hyvin erilaista reittiä pitkin. Japanilainen koulusysteemi perustuu kilpailuun ja rankkaan opiskeluun. Suomessa koulupäivät ovat keskimäärin lyhyempiä kuin muissa maissa, läksyjä annetaan vähemmän ja oppitunneilla käytetään jopa hauskoja opetusmenetelmiä. Suomi pärjää vähemmällä pänttäämisellä. Siinä on luultavasti juuri se syy, minkä takia koulussamme käy niin paljon kansainvälisiä vieraita.

Lähteet:

Löylykauha ja sukkapari eivät ole enää pakkopullaa – ”kässä” on nyt sukupuolineutraalia, Yle.fi / viitattu 7.2.20

Not just crocheting and wood turning – Finnish craft education advances project management skills and a sense of competence, Helsingin yliopisto, Helsinki.fi / viitattu 7.2.20

Education in Japan, Wikipedia / viitattu 7.2.20

Japan’s School Lunch Program Serves Nutritious Meals with Food Education, nycfoodpolicy.org / viitattu 26.2.20

Spare a thought for the junior-high students going through ’exam hell’, japantimes.co.jp / viitattu 26.2.20

PISA 2018 results, oecd.org / viitattu 27.2.20

Opetuksen minimituntimäärä viikossa, Opetushallitus / viitattu 27.2.20

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *