150 vuotta myöhemmin

Viime viikolla koulussa nähtiin vanhoja koulupukuja, pitkiä hameita ja karttakeppejä tiukissa otteissa. Auditoriossa tavattiin norssin entisiä oppilaita sekä räpin että vanhemman kirjallisuuden parissa, ja kouluruokalassa istuttiin omien luokkien sijaan alakoululaisten seurassa. Mitä koulussa siis oikein tapahtui?

Mennyt viikko oli varmasti yksi merkittävistä hetkistä koulumme kunnioitettavan pitkässä 150-vuotisessa historiassa. Koulumme juhlavuoden kunniaksi oli nimittäin järjestetty useita hienoja ja mieleenpainuvia juhlatilaisuuksia, joista pääsimme yhdessä nauttimaan.

Viikon aikana järjestettiin monta mielenkiintoista päivänavausta koulun vaiherikkaasta historiasta, ja puhujiksi oli pyydetty koulumme entisiä oppilaita. Kuulimme esimerkiksi koulunkäynnistä sota-aikana, ja yhtenä päivänä esiteltiin myös Viikin normaalikoulun vasta ilmestynyttä historiikkia.

Keskiviikkona saimme nauttia kauniisti katetusta ja maukkaasta juhlalounaasta, ja juhlaviikon kruunasi torstaina järjestetty koko koulun juhla. Juhlassa oli hienoja puheita, ja mieleenpainuvia musiikkiesityksiä tarjosivat koulumme entiset oppilaat, kuten räppäri Matti8, ja oppilaiden vanhemmat.

Torstain juhlaan kuului myös työpajatyöskentelyä, jossa yläkoulun ja lukion oppilaat tekivät tekstiilitaideteosta yhdessä alakoululaisten kanssa. Emme malta odottaa, että oppilaiden yhteistyössä tekemät työt yhdistetään yhdeksi isoksi taideteokseksi, joka erivärisine raitoineen kuvastaa koulumme logoa.

Vanhan ajan koulupäivä

Perjantaina saimme autenttisen kokemuksen siitä, millaista koulunkäynti on entisaikoina ollut. Useat opettajat olivat pukeutuneet teemaan sopivasti vanhanaikaisiin vaatteisiin ja pitivät myös oppitunteja hieman tavallisesta poikkeavaan tapaan. Hanna Ylönen ja Inkeri Sutela kertoivat omista oppitunneista ja vaatteistaan.

”Nämä vaatteet eivät oikeasti ole vanhoja”, paljastaa Inkeri. ”Kun opiskelin tohtoriksi, tarvitsin mustat vaatteet ja hankin nämä. Myöhemmin vaatteita on tullut käytettyä myös esimerkiksi hautajaisissa.”

”Minä taas yhdistelin kaapista löytämiäni vaatteita ja sain niistä aikaan vanhanaikaisen asun. Nämäkään vaatteet eivät siis ole oikeasti vanhoja”, kertoo Hanna.

Asujen lisäksi vanhan ajan koulupäivä näkyi jonkin verran myös Inkerin ja Hannan oppitunneilla. ”Luokassamme kaikkien oppilaiden kynnet tarkastettiin, laulettiin jääkärin marssi ja minua kutsuttiin maisteri Ylöseksi. Muuten yhteiskuntaopin tunti oli aika normaali”, Hanna kertoo.

Samankaltaiset käytänteet olivat mukana Inkerin tunnilla: ”Oppilaat seisoivat vastatessaan, rippikoulun käyneitä kutsuttiin sukunimellä ja kynnet tarkistettiin myös meidän tunnillamme. Minua kutsuttiin lehtori Sutelaksi.”

Erilaisen koulupäivän pääsivät kokemaan yläkoululaisten ja lukiolaisten lisäksi alakoululaiset. 9-vuotias Vilho kertoi innokkaasti siitä, millaista oli kokea koulupäivä vanhojen tapojen mukaan.

”Meidän piti kutsua opettajaamme maisteri Rannaksi, ja se oli katastrofi, jos nimitteli jotain etunimellä. Saimme kokeilla mustekynillä kirjoittamista, ja liikkatunnilla hölkkäsimme patarummun tahtiin”, Vilho kuvailee päivän tapahtumia.

”Koulupäivä oli aika hauska ja erilainen. Vähän oudolta tuntui kuitenkin se, että tytöt ja pojat eivät kuulemma saaneet leikkiä keskenään. Meidän opettaja luki tämän pitkästä listasta, jossa oli vanhoja koulun sääntöjä”, hämmästelee Vilho.

Ikimuistoinen juhlaviikko toi kouluun tuulahduksen menneestä ja koulumme hienosta ja monivaiheisesta historiasta. Mitenköhän kouluamme juhlitaan 150 vuoden päästä?

Teksti ja kuvat: Nuppu Kaidesoja ja Pihla Koski Järvinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *