Arvostelu: Kuin surmaisi satakielen – Harper Lee

Harper Leen esikoisromaani Kuin surmaisi satakielen (To kill a mocking bird)on kaunokirjallisuuden klassikko, joka kuvaa Scout-nimisen tytön ja hänen veljensä Jemin lapsuutta 1930-luvun Maycombissa, Alabaman pikkukaupungissa. Kirjan alussa heidän päivänsä kuluvat huolettomasti kavereiden kanssa leikkien ja seikkaillen naapuruston Radleyn talon lähistöllä. Pian kuitenkin Scoutille ja Jemille alkaa selvitä rauhallisen ja persoonallisen Maycombin synkempi puoli, kun heidän isänsä Atticus saa tehtäväkseen puolustaa oikeudessa tummaihoista Tom Robinsonia. 

Huolimatta siitä, että kirja on kirjoitettu monta kymmentä vuotta sitten, on sen teema edelleen hyvin ajankohtainen ja koskettava. Pienen lapsen näkökulmasta kerrottu tarina käsittelee vaikuttavasti ihmisten ennakkoluuloja, rasismia ja oikean ja väärän erottamista. 

Kirjan kieli on sujuvasti kirjoitettua ja melko helppoa luettavaa, vaikka teos käsitteleekin vaikeita aiheita. Hahmoista on mielestäni onnistuttu luomaan todella persoonallisia ja helposti lähestyttäviä. Esimerkiksi Scoutin ja Jemin väliset riidat, heidän huolen- ja ilonaiheensa ja arkipäiväiset askareensa tekevät heistä hyvin samaistuttavia. Myös monipuolinen sivuhenkilöiden joukko pitää mielenkiintoa erinomaisesti yllä.

Lapsen yksityiskohtainen ja omaleimainen tapa kuvata näkemäänsä antaa piristävän perspektiivin tapahtumiin. Tekstiä olisi voinut silti paikoitellen tiivistää, sillä juonenkulku tuntui välillä hidastuvan vähän liian paljon. Myös jotkin asiat jäivät lopussa osittain avoimiksi. Kirja oli kuitenkin kokonaisuudessaan laadukas ja lukemisen arvoinen.

Minulle kirja ei tuottanut pettymystä, ja toivoisin, että tärkeän sanomansa takia jokainen antaisi mahdollisuuden tälle klassikkoteokselle.  

Kuvalähde: Flickr CC Tony Roberts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *